Kuumuus se vain jatkuu ja jatkuu. Sataisipa ensi yönä. Pienet mahdollisuudet siihen on. Taloyhtiön nurmikkokin on keltainen, nääntynyt. Ahdistavaa, että ilmastonmuutoksen mukana tällaiset hellejaksot tulevat ilmeisesti joka tapauksessa yleistymään Suomessa, vaikka lämpeneminen saataisiinkin pidettyä tavoitteiden mukaisena – mikä vaikuttaa nyt aika optimistiselta odotukselta. Saatanan ihmiskunta. Me.

Juhannuksena viimeksi – yöllä, asioista jutellessa niin kuin helposti tulee juteltua juhannusjuomien innoittamana – tunteet veljen kuolemasta nousivat pintaan ja suru kaappasi hetkeksi otteeseensa. Saahan se kaapata. Antaa tulla vaan! Ja terve menoa kun on myllerryksensä tehnyt.

Lisää Sabbatia. Dreamweaver on kyllä kova levy. Valtavasti sanoja näissä kappaleissa, polveilevia tarinoita joissa on eri hahmojen vuorosanoja näytelmäkäsikirjoituksen hengessä.

Tänään selviää jalkapallon em-kisojen välierässä, kumpi menee finaaliin Italian, joka voitti omassa välierässään Espanjan, vastustajaksi: Tanska vai Englanti. Kyllähän tässä on Tanskaa kannatettava, aavistuksen altavastaajan asemassa oleva joukkue ja ainoa pohjoismaa, joka tänne asti on näissä kisoissa päässyt. Sitä paitsi Suomi voitti alkulohkon ottelussa Tanskan, eli Tanskan ollessa mestari osa voiton hehkusta kuuluisi – tietenkin! – moraalisesti Suomen huuhkajille. Näistä kisoista kyllä riittäisi juttua velipojan kanssa. No, nyt hän pyörii jollain tasolla kisoja ympäröivissä ajatuksissa, puheissa ja kirjoituksissa. Kuten tässä.

Dillinger Escape Plan. Tätäkin matikkametallia eli ahdistunutta ja raivoavaa nykimistä – okei, mukana joitain seesteisempiä rallatteluhetkiä – tuli muutama levy Matilta. Aikamoista. Kyllä tämä toimii oikeassa hetkessä. Pieni annos esimerkiksi tähän marraskuiseen mustaan iltaan. Mattia viehätti ristiriitaisuus, ristivetoisuus, viistous. Ei mitään helposti pureskeltavaa pullaa.

Talvi ei anna merkkejä itsestään. Yhdysvalloissa vaalit hävinnyt presidentti Donald Trump – eräs merkki aikamme pohjavirroissa piilevistä älyttömyyksistä, jotka silloin tällöin sakeutuvat altaissa, joihin seisova vesi kerääntyy – venkoilee tappionsa myöntämisen kanssa. Dillinger Escape Plan: Calculating Infinity on itse asiassa ihan kelpo soundtrack hänen valtakautensa tempoilulle, uhittelulle ja asioiden sotkemiselle ja pitkin seiniä paiskomiselle.

Nyt laitoin musiikin pois. A-studiossa keskustellaan, kuinka USA:n presidentin toiminta vaikuttaa Suomen turvallisuustilanteeseen. Eilen Suomen jalkapallomaajoukkue voitti Pariisissa harjoitusottelussa Ranskan. 0-2. Jumalauta. Tämä on sellainen asia, mistä laittaisin viestin Matille. Tai soittaisin. Päivittelisimme, miten uskomatonta tämä on. Mutta totta se on. Jokainen päivä elämässä on totta. Jos koko maailma ylipäätään on totta, on myös elämä. Hengitys. Hetket.

Väsyttää. Eilen heräsin työmatkan takia aikaisin ja tänään aamuisen autokatsastuksen vuoksi. Ei niin yllättäen edessä kummankin alatukivarren pallonivel on välyksellinen. Perusjuttuja. Näistä olen aina perinteisesti ilmoittanut Matille soittamalla tai viestillä. Nyt en voi. Sama juttu kuin jalkapallossa. Suomi voitti Irlannin tyylikkäästi 1-0 pari päivää sitten. Kuuletko, veli? Hienosti menee.

Eilen laitoin sosiaalisen median kautta yksityisviestit myös parille vanhalle kaverille, jotka tunsivat Matin. Tuntui hyvältä, kun he vastasivat. Veljen muistojen aallot yltävät heihin asti. Ne aaltoilevat takaisin. Me elävät jatkamme omissa aallokoissamme. Pahoittelut tökeröstä purjehdusvertauksesta!

Huomenna lähden käymään Helsingissä vanhan ystävän luona. Hän oli myös Matin muistotilaisuudessa. Hänen kanssaan on paljon puhuttavaa. Matkustan pitkästä aikaa junalla.

Muutaman päivän kuluttua sataa mahdollisesti ensilumi.

 

Leevi and the Leavingsin kokoelma Menestyksen salaisuus. Sieltä helähtelee svengaavasti Tikapuut taivaaseen. Siinä ihmetellään, kuinka toiset paskovat maailmaa välittämättä lainkaan muista elollisista. Samaa ihmetteli veljeni. Leevistä voin myöhemmin kirjoittaa lisää. Samoin Napalm Deathista.