Alan koota listaa, jotta tiedän, monta levyä olen yhteensä laittamassa myyntiin. Sen avulla voin myös esittää levyliikkeelle, mitä on tarjolla. En halua pitää kiirettä. Osa minusta haluaa, että levykasat ovat lattialla seinän vieressä kuin Matin kamat, jotka hän tulee myöhemmin noutamaan. Jossain vaiheessa kaikki hiekkakasat kuitenkin valahtavat, leviävät tuuleen, sekoittuvat ruohoon ja hiekanjyvät kulkeutuvat eläinten pesiin ja jokien suistoihin. Niin käy näillekin levyille. Osasta tulee minun levyjäni, toisista jonkun tuntemattoman, jotkut päätyvät levyliikkeen kellariin odottamaan maailmanloppua, jotkut säälimättä jätteenkeräysjärjestelmän hampaisiin.

Venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi on koomassa saksalaisessa sairaalassa. Hänen epäillään joutuneen myrkytetyksi venäjällä. Hullua ja synkkää. Laitan soimaan Bad Religionin reippasti rallattelevan Process of Belief -levyn. Muistan, kun Matti alkoi diggailla bändistä aikaisemman inhon haihduttua johonkin. No, itselleni tämä skeittipunkahtavasti rämisevä maailmanmenon kritisointi ei ole ihan sitä parhaiten omaa makuhermoa hellivää meininkiä, vaikka musiikin hengen ymmärränkin. Saattaa levy kuitenkin jäädä hyllyyn. Eilen mainitsemani Kreatorin vokalistilla Millellä muistan useissa kuvissa nähneeni Bad Religion -paidan.

 

Poltettujen levyjen mukana meni jäteastioihin aika laajalla skaalalla ykkösinä ja nollina säilöttyä musiikkia. Irwin, jos jonkinlaista punkkia, CMX, Eazy-E, Pink Floyd, Electric Wizard, jotain konemusaa, Type O Negative, Cannibal Corpse, Hurriganes, Radiohead… Monesta levystä tunnistan Matin käsialan, joissain on minun tai jonkun kaverin kirjoittamat kansipaperit. Sinne ne menevät, tallennuksen hetken toiveet, tulevaisuuden ja menneisyyden kuunteluhetket. Eivätkä ne kuitenkaan mene. Vain materia murskataan.

 

 

Impaled Nazarene: Ugra-Karma. Mielipuolista irstasta revittelyä maanantai-iltaan. Teen voileivän itselleni ja vaimolle. Kohta katsomme kymmenen uutiset.