On lokakuu. Kaksi päivää sitten tuli kaksi kuukautta Matin kuolemasta. Silti minusta tuntuu, että hän näkee tämän syksyn, hänen henkensä venyy tänne, liikkuu hehkuvien puunlehtien seassa ja aistii aamussa höyryn samentamat autojen ikkunat. Paitsi että ei hän liiku eikä aisti. Hän jätti tämän maailman. Mutta silti, hän on mukana.

Häneltä jäi erittäin hyvä vihreä keskikokoinen reppu. Se istuu loistavasti selkään, taskut ovat järkevän kokoisia ja tukevilla vetoketjuilla varustettuja. Käytin jo sitä käydessäni lasten kanssa pienellä retkellä lähimetsässä viime viikonloppuna. Repun käyttäminen on Matin kiittämistä.

Tänään mieleeni nousi hänen viimeinen päivänsä. Miten hän sai unta? Aavistiko hän, että huomenna olisi lähdön aika? Kaikesta päätellen ei ainakaan vahvasti. Hän tiesi, että siirtoa saattohoitokotiin valmisteltiin. Mutta hän puhui siitä kuin väliaikaisesta asumisjärjestelystä. No, väliaikaista se olikin.

Hän sanoi, että oli lääkärin kanssa puhunut, että katsotaan, miten tilanne kehittyy, ja jos vointi paranee, niin sitten vedetään käsijarrua ja palataan sairaalahoitoon. Mutta eihän se kuulosta todennäköiseltä, ei edes juuri mahdolliselta. Silti minäkin halusin uskoa. Ajattelin, että ehkä muutaman kuukauden hän elelisi siellä rauhallisessa ympäristössä, voimistuisi, saisi uutta lääkettä. Mieletöntä. Ja silti järkevää. Ihminen haluaa selviytyä. Hän haluaa puhaltaa toivonkipinään.

Hector: Kadonneet lapset. Sympaattinen levy. Palavan sielun henkäyksiä menneiltä vuosikymmeniltä. Muutama jännä cover-biisi, kuten Nainen yksin on, eli alun perin Alice Cooperin Only Women Bleed. Tyylikäs slovari. Yllätyin, kun biisi lähti soimaan: onpas tutun kuuloista herkistelyä. Ei varmasti ollut viimeinen yllätys, mikä Matin levyistä kumpuaa.

 

 

Levyliike maksoi 160 euroa sinne viemistäni cd-levyistä. Televisiossa puhutaan USA:n presidentinvaalien kaoottisesta, herjauksia vilisseestä vaaliväittelystä. Minun amk-opinnäytetyöni on valmis ja pidän sen pohjalta esityksen ensi viikolla. Maailma pyörii. Haluan sanoa sen myös Matille: maailmamme pyörii yhä.