Veljeltä jääneiden cd- ja lp-levyjen läpikäyntiä, muistelua, filosofointia, höpinää, arkea, elämää.

17.1.2021

Talvea on tosiaankin ollut. Nyt ilma on lauhtumassa mutta plussalle ei mennä. Pakkanen raapii poskipäitä ja sisäänhengitys jäädyttää nenäkarvat. Tämä on hyvä. Tarkoitus olisi käydä hiihtämässä joku päivä. Yhdysvalloissa väistyvän presidentti Trumpin kannattajat eivät tahdo uskoa todellisuutta ja ovat viime viikolla riehuneet, valtasivat hetkeksi jopa kongressitalon. Tälle olisi Matin kanssa hyvä naureskella. Kaikenlaisia hulluja.

Pave Maijanen kuoli eilen. Hänen musiikistaan ei kyllä tullut puhetta koskaan Matin kanssa – ei kuulunut meidän kummankaan suurimpiin kiinnostuksen kohteisiin. Tai olikohan joskus puhetta jostain Royalsista… Hieno muusikko kyllä ja hyvä hitintekijä, vaikka keskittyikin nuoruusvuosiensa jälkeen lähinnä aikuisrock-tyyliseen poppiin. Melko varman olen, että Mattikin arvosti. Tietyt Paven kappaleet olivat osa lapsuudemme soundtrackia 80-luvulla.

 



Hitto kun myös Mercuful Faten Time on hyvä levy. Ehkä pari-kolme kappaletta olisi loppupäästä voinut jättää pois. Tai enpä tiedä. Ei kannata noin kovista levyistä antaa herkästi tällaisia giljotiinituomioita.

Lp-levyjen vuoro tulee pian. Nostan toisen niistä makuuhuoneen lattialla odottaneista laatikoista tässä joku päivä olohuoneen puolelle ja laitan soimaan jotain. Varmaankin Hendrixiä, jonka kansi on laatikossa ensimmäisenä osunut silmiin joka ilta ja aamu.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suositut postaukset