Eilen heitin nuo ensimmäiset tekstit viime elo-syyskuulta tänne blogiin. Outo tunne, kuin olisin vilkuillut olan yli tuon ajan itseäni ja sitten potkaissut ovesta ulos, näkyville. Vähitellen otan kiinni nykyisyyttä, kun luen läpi aikaisempia tekstejä, pudottelen niitä tietoverkkoon ja lähestyn omaa juuri-nyt-kirjoitushetkeäni.

Vaihdoin polkupyörään hajonneen pyöränkumin tilalle uuden. Kevät on oikeasti täällä. Pian pitää vaihtaa autoon kesärenkaat. Kuulostaa siltä kuin olisin kunnon käteväihminen, tee-se-itse-tyyppi, vaikka, no, en ihan ole. Mutta pakko yrittää!

Hitto, nyt läpikäymäni ensimmäisen lp-laatikon ”hassummat” levyt kyllä pitää käsitellä kertarysäyksellä. Ehkä pika-arvioina jo seuraavassa kirjoituksessa? Katsotaan. Koronatilanne helpottamassa. Hiton hyvä.